Biojätteen omatoimisesta kompostoinnista tulee tehdä ilmoitus

kompostointi
Velvollisuus biojätteen käsittelyyn koskee kaikkia kiinteistöjä.

Biojäte tulee joko kerätä jäteyhtiön toimesta tyhjennettävään biojäteastiaan tai kompostoida biojäte omatoimisesti kiinteistöllä. Komposti voi myös olla kahden lähinaapurin yhteinen. Biojätettä ei voi kuljettaa vapaa-ajankiinteistöltä vakituiselle asunnolle, jollei se sijaitse vapaa-ajankiinteistön läheisyydessä (500 m). Biojätettä ei tule laittaa energiaksi menevän sekajätteen sekaan.

JÄTEHUOLTOVIRANOMAISEN ON YLLÄPIDETTÄVÄ KOMPOSTOIVISTA KIINTEISTÖISTÄ REKISTERIÄ.

Alueellisen jätehuoltoviranomaisen Sydän-Suomen jätelautakunta on jätelain (646/2011) velvoittamana ylläpidettävä rekisteriä kiinteistöistä, jotka omatoimisesti kompostoivat biojätteet. Jätelain § 40 mukaisesti jätteen haltijan on annettava tiedot biojätteen kiinteistöllä tapahtuvasta pienimuotoisesta käsittelystä kunnan jätehuoltoviranomaiselle:

  • Ilmoitus tulee tehdä jokaisesta kiinteistöstä erikseen.
  • Ilmoitus tulee tehdä 2 kk sisällä kompostoinnin aloittamisesta.
  • Jos on tehnyt ilmoituksen ennen vuotta 2023, tulee se tehdä uudelleen.
  • Ilmoitus biojätteen kompostoinnista on uusittava jätehuoltoviranomaiselle viiden vuoden välein.
  • Jätehuoltoviranomaiselle tulee ilmoittaa myös kompostoinnin lopettamisesta (kirjallisesti lomakkeella).

OMATOIMISESTA KOMPOSTOINNISTA ILMOITTAMINEN JÄTEHUOLTOVIRANOMAISELLE Kompostoinnista tulee ilmoittaa kompostointi-ilmoituksella, jonka löytää osoitteesta: www.saarijarvi.fi/asuminen-ja-ymparisto/jatehuolto/jatehuollon-lomakkeet/.

Huomioithan lomaketta täyttäessäsi, että kaikki tiedot kompostorista ovat lomakkeella, koska emme voi kirjata puutteellisesti täytettyjä lomakkeita!

EMME VOI OTTAA ILMOITUKSIA VASTAAN PUHELIMESSA, JOTEN ETHÄN RUUHKAUTA ASIAKASPALVELUAMME SOITTAMALLA! Jätäthän siis kysymyksesikin mielellään sähköpostilla, johon vastaamme mahdollisimman pian. Käsittelemme viestit saapumisjärjestyksessä.

Lisätietoja Sydän-Suomen jätelautakunta:

jateinfo [at] saarijarvi.fi

ma-to klo 12–14 puh 050 3903 765 / 044 4598 249

 

VOIT OSTAA KOMPOSTORIN KAUPASTA TAI RAKENTAA SEN ITSE!

Näin rakennat kompostorin itse

Kompostorin tulee olla riittävän suuri tilavuudeltaan.

Kompostorin tulee olla tiivis.

Siinä tulee olla pohja, seinät ja kansi.

Sen tulee olla ilmastettu, eli siinä on oltava riittävä määrä ilmareikiä, koska kompostointi on hapellinen prosessi ja muuttuu mätänemiseksi, jollei happea ole riittävästi saatavilla.

Puutarhajätteelle suunnitellut kompostorit/kehikot eivät sovellu sellaisenaan elintarvikeperäisen biojätteen kompostointiin.

1. Kompostointiin ja omiin tarpeisiin sopivan kokoinen astia esim. muovitynnyri. Voit tehdä kompostorin myös laudasta tai tuunata lehtikompostorista.

2. Kompostorin kokoa valitessa kannattaa miettiä, mihin omat jätteet mahtuvat, onko kompostoreja useampi jne.

3. Poraa ilmareikiä pohjaan ja kanteen tai kylkeen. Reikien tulee olla pieniä, jotta jyrsijät eivät pääse niistä kompostoriin. Jos tuunaat lehtikompostorista, tulee ilmareikien kokoon kiinnittää huomioita ja mahdollisesti seinien ja pohjan tiivistäminen on tarpeen. Lehtikompostoreissa ei aina ole pohjaa ja se vaaditaan biojätteen kompostointiin.

4. Voit tehdä lämpöeristyksen esim. styroksista tai Finfoamista.

5. Suuren kompostorin voit jakaa kahteen osaan, jolloin toinen toimii jälkikompostointiosana toista täytettäessä.

  • Tärkeää, että kompostori on suojattu niin, että jyrsijät eivät pääse sen sisälle!
  • Tärkeää, että kompostoria käytetään oikein eli kompostiin laitetaan riittävästi kuiviketta/seosainetta joka täytön yhteydessä ja se sekoitetaan jätteen kanssa
  • Keittiökompostorit eli bokashit ovat myös hyväksyttyjä biojätteen käsittelymenetelmiä. Bokashissa biojäte fermentoidaan, jonka jälkeen fermentoitunut biojäte tulee vielä jälkikompostoida suojatussa ja tiiviissä kompostorissa ennen käyttöä.

KOMPOSTOINTIOHJE

Kompostin hoito

Toimiakseen kompostori vaatii hoitoa. Perusvaatimuksina ovat oikea hiili/typpi-suhde, hapen ja kosteuden riittävä saanti. Happea komposti saa kompostorin ilman-/hapenottoaukoista, minkä lisäksi sitä on viikoittain sekoitettava esim. talikolla. Ruokajätteessä on yleensä paljon typpeä. Sen sijaan hiilestä on usein puute, minkä vuoksi kompostoriin on lisättävä seosainetta/kuiviketta aina ruokajätteen lisäämisen yhteydessä. Seosaine estää myös kompostimassan liian kostumisen sekä helpottaa hapen saantia. Hyviä seosaineita ovat hake, puun kuori ja oksasilppu. Kärpästen toukkien ja hajuhaittojen torjuntaan voi käyttää turvetta seosaineen seassa. Turve yksinään on liian hienojakoista kompostoinnin seosaineeksi.

Miten onnistun kompostoinnissa?

  • Kompostorin tulee olla jyrsijäsuojattu ja kannellinen. Lisäksi lämpöeristys on hyvä, muttei pakollinen. Tilavuudeltaan riittävän suuri kompostori on oleellinen, jotta jätteet mahtuvat
  • Lisää aina biojätteen kanssa riittävästi seosainetta/kuiviketta (20–50 % jätteen määrästä).
  • Hyvää seosainetta ovat hake, puunkuori, oksasilppu tai tähän tarkoitettu kaupallinen valmiste.
  • Sekoita kompostia vähintään 1–2 kertaa/kk. Varsinkin keväällä kompostia voi joutua sekoittamaan useammin, kun talvella mahdollisesti jäätynyt komposti alkaa sulaa.
  • Jälkikompostoi muodostunut multa (ei enää erotettavissa biojätteiden osia) kehikossa tai aumassa 3–6 kk. Tämän jälkeen sinulla on hyvää kasvualustaa puutarhakasveille.

Mahdollisia haasteita kompostoinnissa

Jäätyminen

Ei ole vaarallista. Runsas ja ravinteikas jäte pitää kompostin parhaiten toimivana. Jos on pakko, kompostia voi sulatella esim. sijoittamalla kompostoriin kanisterissa kuumaa vettä. Vesi vaihdetaan/kuumennetaan kiehuvaksi muutamana peräkkäisenä päivänä.

Kompostin lämpötila ei nouse riittävästi ja kompostoituminen hidastuu

1. Komposti on liian kuiva, kastele.

2. Komposti liian tiivis, lisää seosainetta, kääntele biojätteen joukkoon.

3. Liian vähän ravinteita. Lisää typpipitoista ainetta.

4. Vettynyt. Seosaineen lisäys, haihdutus, suojaus.

Hajua

Syntyy mätänemisen seurauksena. Kun seosainetta käytetään tarpeeksi eikä kompostiin jätetä isoja, tiiviitä jätepaakkuja, hajua ei synny. Hajusta pääsee eroon ainoastaan lisäämällä runsaasti seosainetta ja sekoittamalla kaikki hajupesäkkeet. Joskus liian kuumana käyvä komposti haisee ammoniakille, tämäkin ongelma ratkeaa lisäämällä runsaasti seosainetta.

Kärpäsiä

Haju houkuttelee (jätteitä ei peitetty tai komposti liian tiivis). Kärpäsistä pääsee eroon sekoittamalla munat ja toukat syvälle kuumaan kompostiin tai kaatamalla kiehuvaa vettä niiden päälle. Mietoja hyönteismyrkkyjä voi hätätapauksessa käyttää, mutta ne tuhoavat myös hyödyllisiä eliöitä.

Muurahaisia

Ei ole mitään haittaa kompostille. Niiden runsas määrä tarkoittaa yleensä sitä, että komposti on liian kuiva – tämä ongelma ratkeaa helposti kastelemalla ja sekoittamalla.

Jälkikompostointi

Kompostimassan voi siirtää jälkikypsymään kasalle puutarhan nurkkaan tai kompostikehikkoon, kun massa on multamaista, eikä siinä erotu ruuan kappaleita. Jälkikypsytyskasaa on sekoitettava noin kahdesti vuodessa. Kompostin lopullinen kypsyminen kestää kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Kompostimulta on valmista, kun se on mullan näköistä ja tuoksuista sekä siinä on kompostilieroja.