Kannonkosken kirkko

Jyväskyläläisen suunnittelija Pauli E. Blomstedtin kuoltua puolisonsa Märta ja veljensä Aulis saattoivat kirkkosuunnitelman valmiiksi. Kirkko valmistui v. 1938.


Päätytornillinen pitkäkirkko näyttää lipuvan maisemassa valtamerialuksen tavoin.

Kirkon tiilirunko on rapattu sileäksi. Puolipyöreä kellotorni kiinnittyy runkohuoneeseen, viisto katto on valettu rautabetonipalkiston varaan. Alttariseinän puinen krusifiksi on saarijärveläisen Hannes Autereen käsialaa. Kannonkosken kirkko on varhaisen funktionalistisen kirkkoarkkitehtuurimme merkittävimpiä edustajia ja ympäristöineen valtakunnallisesti arvokas.


Kirkon vieressä on Ilmari Wirkkalan suunnittelema sankarihauta-alue muistomerkkeineen.

Talvisodan sytyttyä tuotiin Kannonkoskelle evakkoon sodan jaloista 200 Valamon luostarin munkkia, joista lopulta 27 munkkiveljeä ja 2 nunnaa haudattiin tänne.


Heidän haudalleen pystytettiin evakkomatkan muistomerkki v. 1968.

Munkkisivusto

Kirkkoympäristöön kuuluvat myös Risto Vuolle-Apialan suunnittelema puinen ruumishuone, jonka seinää koristaa hänen teoksensa Elämänpuu sekä luonnollisesti hyvin hoidettu, v. 1926 käyttöön vihitty hautausmaa.


Kirkkoa vastapäätä jää raitin ja pellon väliin nauhamainen asuintalorivi vv. 1940- 1960.


Selvästi vanhempi on pieni punainen tupa
Vartiolinnan tienristin kainalossa.

Seuraava sivu