4. Kannonkoski
    Kannonkoski rapids


Kartalla (Map) 
Lisäkuvia (More photos)
Kannonkoski kesällä -video
Kannonkoski talvella -video

Yleisesittely

Kunnan ”ykköskohteelle on helppo poiketa Saarijärventieltä ”Kannonsahan muistomerkki” - viitalta. Auto on hyvä jättää lähipihapiiriin. Jalan jatketaan uoman yli mökkitietä, jolta parissa paikassa eroaa uomalle polku. Maastotaulussa esitellään paikan historiaa.

Kannonjärvestä Kivijärveen on jääkauden jäljiltä jäänyt 9.8 metrin pudotus. Vanhat rakennelmat on jo pääosin poistettu ja luonto ”vallannut jokikanjonin”. Alue on ehdottomasti edelleen kulttuuriseutua ja kasvilajisto sen mukaista. Lähimaisema on lehtevä ja vehmas. Polulta poistuja kohtaa, kuten niin usein Kannonkoskella – kivikon.

Kasvitietoja

Pioneeripuut, raudus- ja hieskoivu ja raita ovat vallitsevassa latvuskerroksessa, alla sinnittelevät tuomi ja kotipihlaja. Muista puuvartisista vadelma on vallitseva. Lintujen levittämiä lajeja ovat punaherukka ja korpipaatsama. Suupuolella on heleä koivikko.

Mökkitien ja uoman välistä löytyvät mm. saniaisista metsä- ja korpi-imarre sekä hiirenporras, metsälaji nuokkutalvikki ja niittylaji kultapiisku. Kasvupohjat ovat vähintään lehtomaisia mitä kuvastavat metsäliekosammal, ketunleipä sekä lehto-orvokki. Uoman lähistöllä viihtyvät luhtavuohennokka, myrkkykeiso, rantamatara ja rentukka.

Historiaa:

"...1835 kruununvouti Daniel Danielsson - kuuluisan historioitsijan isä - perusti silloisen Viitasaaren Kivijärven kappeliin Kannonkosken varrelle kaksiraamisen kauppasahan yhdessä kokkolalaisen kauppias Carl Gustav Favorinin kanssa. Danielsson oli sitä varten osannut itselleen kahden koskessa olevan myllyn oikeudet ja vuokrannut kosken ympäristön 50 vuodeksi sahan tontiksi... Sahan verollepano tapahtui 1837, ja silloin mainittiin kosken yläpuolella oleva suuri tulvapato, josta vesi johdettiin kaivamalla tehtyä kanaalia myöten varsinaiseen sahapatoon. Saha oli hyvin rakennettu kolmikerroksinen rakennus... Koskenperkausjohtokunta suositti saha-anomusta ehdolla, että omistajat laskevat Kannonselän [Kannonjärven] vedenpintaa yhdellä kyynärällä. Ilmeisesti tämä liittyi tänä aikana koko Suomessa yleisiin järvenkuivatuksiin, joilla yritettiin suhteellisen helpolla tavalla saada uutta maatalousmaata. Perkaus laski kuitenkin vedenpintaa kolmella kyynärällä, mikä sai yhtiömiehet... anomaan alempaa veroa, tosin turhaan... sahausteho oli 60 tukkia vuorokaudessa... viranomaiset nostivat oikeuden 10 000 tukin vuosisahaukseen, mika oli korkein tähän asti myönnetty sahausprivilegio koko Keski-Suomessa. Kannonkosken laudoilla oli varma menekki, koska toinen osakas S. G. Favorin oli Kokkolan suurisuuntaisimpia laivanvarustajia." (Keski-Suomen historia 1, s. 391)

Pohjoisen Keski-Suomen suurin kauppasaha perustettiin uomaan 1836. Tuotanto meni kokonaan vientiin. Teollisen mittakaavan rahdituksen, uittojen, metsätöiden ja sahauksen turvin paikalle syntyi kyläkunta asuntoineen, kauppoineen kouluineen – Kannonsaha. Toimintaa jatkettiin tiettävästi aina vuoteen 1947 asti.
Kartta vuodelta 1853

Tulevaisuudessa: Vedet jatkavat juoksuaan… kasvillisuus muuttuu hitaasti vähälajisemmaksi. Alue sopii tutustumiskohteeksi.

"Ee sitä tiijä ottaissa, mikä on pittäessä, sano emäntä, kun avioliittoon menijöistä puhuttiin." (Kannonkoskella sanottua)