6. Välijoki ja Saksilan kanava
    Välijoki River and Saksila Canal


Kartalla (Map)
Lisäkuvia (More photos)

Yleisesittely

Kohteille pääsee Rasilantien tai Yläpääntien kautta. Välijoki on Ylä- ja Ala- Viivajärven luontaisempi laskujoki, joka Yläpääntien laajenee isohkoksi suvannoksi jatkaen tien jälkeen kapeana uomana. Joen rannalla on ainoa laavu Kivijärven länsipuolella. Kanava vanhoine uittorakenteineen on järvikannaksen kapeimmalla kohdalla, Kanavatien pohjoispuolella.

Kasvitietoja

Joen rannat ovat tiheäpuustoisia ja paikoin läpitunkemattomia, tavallisimpien puu- ja pensaslajien valtaamia, lehtipuuvaltaisia ja kasvupohjaltaan paremmanpuoleisia. Suvannon rannoilla tätä kuvastavat mm. lehto-orvokki, sudenmarja, ketunleipä, lillukka, hiirenporras ja riidenlieko. Kanava halkoo kuusi-koivu-sekametsää, tien ja kanavan väliin jää tusinan ison haavan ryhmä. Kasvupohjan rehevyyttä varmistavat runsaat korpi-imarre- ja ketunleipäkasvustot.

Historiasta katso 5. Viivajoki.

Tarinaa

Hanhilammin kanava
Riihi-Matille oli unessa neuvottu, että kun Hanhilammen ja Viivajärven välille kaivaa kanavan alangon läpi, löytää aarteen ja sen saa. Aarre on pantu paikalle sillä pantilla, että siitä kohdalta on kanava kaivettava ja näin laskettava Hanhilammen vesi, että köyhät saavat heinämaata.
Riihi-Matti kertoi unensa Halko-Matille, joka oli varakas mies ja lammen omistaja. Kun Halko-Matti sai kuulla aarteesta, sanoi hän:
- Totta jumalat, nyt otetaaan aarre!
- Elkeä nui sanoko, sillä voi nii käyvä, että sitä saakkaa, varoitteli Riihi-Matti.
- No mikäs siinä on, kun se kerran on pantu sillä uhrilla.
Alettiin kaivaa kanavaa. Työhön osallistuivat Riihi-Matti, Halko-Matti ja Liejun Antti, joka myös oli osakkaana Hanhilammen heinämaassa. Mutta mitä päivällä kaivettiin, se aina yöllä vieri tukkoon, eikä siihen suunttaan saatu minkäänlaista kanavaa syntymään, vaikka maa oli hyvä kaivaa. Silloin sanoi Riihi-Matti:
- Minä tuota jo pelekäsin, että ei saa eiltä päin uhata aarteen ottoa eikä muutenkaan pittää isoa suuta, vaan hiljasessa henkessä otettava sen mukkaan, kun on aarteen haltija luvannu.
Ei saatu heinämaata syntymään Hanhilampeen eikä kanava pysynyt auki, mutta vieläkin voi nähdä kanavan suunnan ja siitä otettuja kiviä ja multaa.
Tämän tarinan kertoi hieroja Olka Hänninen Albert Rautiaiselle v. 1944. Hän muisteli kanavan kaivamisen tapahtuneen joskus 1870-luvulla. (Konttikiskale II, s. 31)

"Hai, kun minä muistan kaks talavea niin peräkkäin, ettei ollu kun kesä välissä, sano Mustilais-Kusti." (Kannonkoskella sanottua)