Sivu 4

Radanylitys käy pitkin tätä soratietä.

 

Radan keskustan puolelle jää ojitettu puhdas hieskoivikko, jonka alla on tiheä pusikko tavallisimpia pajujamme. Tiheä lehtiverho ei anna juurikaan tilaa aluskasvillisuudelle. Sisäinen maisema on sulkeutunut.

Radan ja Kujatien väliin jää keskustan lehtomaisin laikku. Latvuskerros on vanhaa koivua ja sen alla edelleen koivua, raitaa, pihlajaa ja tuomea, kuivemmassa eteläpäässä myös harmaaleppää. Kuvio on luontainen ja paikoin märkä. Aluskasvillisuudessa vallitsevat sanikkaiset ja mm. ketunleipä kertovat lehtomaisuudesta. Vanhimmat koivut ovat lahoja päätellen mm. mahlavuodoista, tuulenpesistä ja pakkashalkeamista.


Kuva HH

 
Käänny vasemmalle

Kujatien pitkää suoraa kuljetaan kohti suurta mäntyä tien laidassa. Peltokaistaleen takana on yksi parhaiten kehittyneitä suojavyöhykkeitä. Muutaman metrin paksu harmaalepän, koivun, raidan ym. pajujen ”kulissi” sulkee sisäänsä monipuolisen kasvi- ja eläinlajiston sekä jakaa maiseman kesäasussa.

Erityisesti tien vasen penkka kukkii runsaasti kasvukaudella, kukinta-aaltoja ovat kevätkesä, keskikesä, elokuu ja alkusyksy. Suvikierron aikana kukkakasveja on pitkälti yli 30., heinät mukaan lukien yli 40 lajia.

 
                                                   Maakuntaura kääntyy tästä


Välillä kannattaa katsoa taivalle, kuva HH

Seuraava sivu