Sydän-Suomen jätelautakunnan ja Sammakkokangas Oy:n tiedote muovin keräyksestä toimialueella


Muovin kierrätys ja sen lisääminen kiinnostavat yleisesti tällä hetkellä erittäin paljon. Saamme aiheesta paljon tiedusteluja. Jätelain mukaisesti pakkausmuovin keräyksestä vastaa tuottajayhteisö eli tässä tapauksessa RINKI Oy, jonka ylläpitämiä pisteitä on toimialueellamme Hankasalmella, Karstulassa, Pihtiputaalla, Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella. Jätelaki mahdollistaa, että tuottajayhteisön lisäksi kunta voi halutessaan järjestää muovin täydentävää keräystä. Sydän-Suomen jätelautakunta vastaa siitä millä laajuudella sen toimialueen kunnissa järjestetään muovin keräystä.

Jätelautakunta päätti kokouksessaan 3.12.2019 § 55 muovin täydentävästä kiinteistökohtaisesta keräyksestä sekä alueellisen keräyksen järjestämisestä. Jätelautakunta päätöksen mukaisesti kaikissa jäsenkunnissa tulee olla täydentävä muovipakkauskeräys, jonka Sammakkokangas Oy järjestää, mikäli Rinki Oy ei sitä ole kunnassa järjestänyt. Nämä Sammakkokankaan ylläpitämät pisteet on perustettu Kannonkoskelle, Kinnulaan, Kivijärvelle, Multialle, Petäjävedelle, Suolahteen ja Uuraisille. Täydentävät pisteet on tarjottu, koska jätelautakunta on halunnut kohdella kaikkia jäsenkuntia tasapuolisesti ja tarjota mahdollisuuden muovipakkausten lajitteluun ja kierrättämiseen. Huomion arvoista tässä alueellisessa täydentävässä keräyksessä on, että:
- Se ei ole peruste pidentää kiinteistön astian tyhjennysväliä (tyhjennysvälikäytäntö on jo nykyisellään verrattain pitkä, keräysverkosto on vielä vähäinen)
- Siitä aiheutuvat kustannukset katetaan perusmaksulla tai ekomaksulla → vaikutus on korottava, muovista ei materiaalina saada tuloja

Jätelautakunnan linjaus on selkeä, eikä kiinteistökohtaista keräystä ainakaan vielä aloiteta. Jätelautakunta päätöksen mukaisesti odotetaan valmisteilla olevan jätelainmuutoksen valmistumista. Laki on tarkoitus hyväksyä eduskunnassa kesään mennessä. Lisäksi tarvitaan lisätietoja muovinkeräyksen kustannuksista ja jatkokäsittelystä, ennen kuin voidaan ajatella kiinteistökohtaisen keräyksen aloittamista. Tämä tarkoittaa, että toimialueemme kuntien kotitalouksissa tai kuntien palvelutoiminnan kohteissa ei ole mahdollista ottaa omaa astiaa muovipakkausjätteelle.

Jätelautakunnan päätöksessä perusteina on käytetty seuraavia asioita:
- Harvaan asutulla alueella, ei ole ympäristön tai ilmaston kannalta positiivista hyötyä muovin keräämisestä kiinteistöltä, koska sen kuljettamisesta aiheutuu kohtuuttoman paljon päästöjä suhteessa saatuun hyötyyn.
- Muovin kerääminen on kallista. Sen keräämistä varten tulee olla oma ajoreitti jne. Tällöin keräämisen kustannukset ovat vähintään samaa tasoa, kuin sekajätteellä → asiakkaan kustannukset saattavat jopa kasvaa.
- Muovin kierrättämiseen tällä hetkellä oleva kapasiteetti ei ole riittävä ja kierrätetyn muovin määrä on yli tarpeen, koska jalostuslaitoksia on vain yksi koko maassa. Tämä tarkoittaa sitä, että muovia varastoidaan ja kuljetetaan ulkomaille
- Uusiomuovin tuotteistamisessa on puutteita ja valmistettavien tuotteiden valikoima on melko suppea.
- Muovin kierrätysasteeksi on ilmoitettu 70 %, eli kierrätetystä muovista menee polttoon joka tapauksessa vähintään 30 %.

→ Jätelautakunta on katsonut edellä mainituin perustein muovin keräyksen kiinteistöiltä tällä hetkellä kannattamattomaksi.

Muovipakkausten keräyksen kannattavuutta on selvitetty
Muovipakkausten kierrätyksen ympäristövaikutuksia suhteessa sekajätteen energiahyödyn-nykseen selvitettiin Keski-Suomen liiton hallinnoimassa CircWaste -osahankkeessa. Sammakkokangas on mukana kyseisessä hankkeessa. Muovipakkausten keräyksen haasteita ovat materiaalin keveys ja pitkäksi muodostuvat kuljetusmatkat käsittelylaitokseen. Harvaan asutuilla alueilla alueen sisäiset kuljetukset muodostuvat verrattain pitkiksi. Selvityksen mukaisesti muovipakkausten keräyksessä saavutetaan selkeä ympäristöhyöty tiheästi asutuissa kaupungeissa. Suomessa tarvittaisiin myös lisää muovinjalostamoja, koska yksi laitos ei riitä käsittelemään kaikkea Suomessa syntyvää pakkausmuovia. Vielä varsin usein törmätään siihen ajatukseen, että sekajäte päätyisi jätteen loppusijoitukseen. Sammakkokangas on toimittanut jo neljättä vuotta kaiken alueella syntyvän sekajätteen energiahyödynnykseen.

Kokemuksia täydentävästä keräyksestä
Sammakkokangas aloitti edellä mainituissa kohteissa muovipakkausten täydentävän keräyksen kesäkuussa 2019. Puolen vuoden kokemuksen mukaisesti kerättyä muovitonnia kohden kertyy yli kolmenkertaiset kustannukset suoraan energiatuotantoon menevään sekajätteeseen nähden. Kustannusten nousun suurin haaste on muovin keveys.
Kaikissa Sammakkokankaan osakaskunnista kerättiin muovipakkauksia yhteensä 120 tn vuonna 2019. Tässä luvussa on mukana Rinki ekopisteillä kerätyt tonnit Sammakkokankaan keräämien tonnien lisäksi. Muovi täyttää tehokkaasti jäteastian, mutta sekajätteen kokonaismäärään tällä ei juuri ole merkitystä. Energiatuotantoon ohjautui noin 11 000 tonnia sekajätettä.

Biojätteen, lasin, metallin ja kartongin lajittelussa parannettavaa
Ennen muovipakkausten keräyksen laajentamista keskitymme biojätteen, lasin, metallin ja kartongin keräyksen parantamiseen. Erityisesti biojätteen lajittelua tulisi saada parannettua koko toimialueella. Biojätteen määrää sekajätteessä on seurattu koostumustutkimuksissa. Sekajätteen painosta noin 25–30 % on biohajoavaa jätettä. Sekajätettä joudutaan varastoimaan muutamia viikkoja ennen polttoon toimittamista, mikä aiheuttaa sen, että biojäte alkaa mädäntyä aiheuttaen metaanipäästöjä ilmaan. Toisaalta kostea biojäte heikentää sekajätteen lämpöarvoa ja happamana aineena se aiheuttaa myös korroosiota.

Lisätietoja
Sydän-Suomen jätelautakunta
Heli Pekkarinen
jatelautakunta [at] saarijarvi.fi
050 3903 765

Sammakkokangas Oy
Outi Ruuska
outi.ruuska [at] sammakkokangas.fi
044 4685 500