Markun työhuoneesta

Kuntien sumeat tulevaisuudennäkymät

26.8.2019
Elämme Suomen kuntakentässä harvinaisen epävarman lähitulevaisuuden aikaa. Tulevan vuoden talousarvion ja talouden suunnitelmavuosien rakentaminen on käynnissä, mutta niin verotuloennusteet, valtionosuudet kuin sosiaali- ja terveydenhuollon iso kuva ovat aika lailla levällään. Kunnan taloudenhoidon kannalta katsottuna menoja riittää, mutta tulopuoli ontuu, ja kuntalain mukaan on kunnan taloudessa päästävä tasapainoon. Tuo jo mainitsemani sote, jonka viimeisin ratkaisuyritys valtakunnassa kariutui vajaa puoli vuotta sitten, muodostaa Kannonkosken budjetista lähes 70 %:n osuuden, joten kuntamme tulevaisuus taloudellisesti riippuu vallan täysin tuosta sanayhdistelmästä. Mielestäni kunnan tulee edelleen pyrkiä pitämään tärkeimmät peruspalvelut mahdollisimman lähellä isointa osaa kuntalaisten enemmistöä.

Kuntaministeri Sirpa Paatero avasi nyt kesällä jälleen keskustelua erikokoisten kuntien asemasta ja tehtävistä. Pienellä ja isolla kunnalla on molemmilla aivan samat lakisääteiset tehtävät hoidettavanaan, vaikka kuntien koko voi olla lähes tuhatkertainen toisiinsa nähden (vrt. Luhanka – Helsinki). Ilmassa on ajatuksia muun muassa ”kevytkunta” -mallista, mutta todennäköistä on, että lähitulevaisuudessa meillä tullee olemaan määrällisesti selvästi vähemmän kuntia kuin nykyiset 295 Manner-Suomen kuntaa.

Kunnanjohtajana olen luonnollisesti huolissani valtakunnallisesti tapahtuvasta väestön keskittymisestä suuriin kasvukeskuksiin ja tähän läheisesti liittyvään syntyvyyden jatkuvaan laskuun. Meitä keskisuomalaisia ja kannonkoskisia on aina vain vähemmän, joskin ulkomailta tapahtunut maahanmuutto on pystynyt pitämään koko valtakunnan väkimäärän hienoisessa kasvussa. Kyllä seutukuntamme elinvoiman ja elinkeinojen ylläpitäminen tulee tarvitsemaan myös tulevaisuudessa aktiivista työvoimaa ja yrittäjyyttä. Kuten olette saattaneet huomata, niin työttömyysasteemme Kannonkoskella tipahti kesän kynnyksellä historiallisen alas, eli alle kahdeksan prosenttiyksikön. Se tarkoittaa, että Kannonkoskella on noin 40 työtöntä henkilöä. Emme ole kovin kaukana niin sanotusta realistisesta täystyöllisyydestä, toki jokainen työtön työnhakija on lähtökohtaisesti liikaa.

Kannonkosken kunnan kokonaan omistaman liikelaitoksen Piispalan merkitys koko seutukunnalle on merkittävä niin työllistäjänä, puhtaasti taloudellisesti kuin myös imagollisesti. Kuntastrategiassa Piispala on nostettu erityisesti esille merkittävänä yhteistyön mahdollistajana alueen yritysten kanssa, mutta unohtaa ei sovi vielä liiankin vähäisenä olevaa peruskunnan ja sen oman liikelaitoksen välisen yhteistyön kehittämistä. Toivottavasti nyt Piispalassa meneillään olevat sisäiset muutokset tämän aikaisempaa paremmin pystyvät mahdollistamaan.

Seutuyhteistyön merkittävä lisääminen kaikkien meidän pienten kuntien välillä olisi mielestäni ainoa oikea toimintatapa. Tällä en tarkoita kahvinjuontia, kokouksia ja markkinapäiviä, vaan todella yhteistä työn jakamista, yhteishankintoja, suunnittelua ja toimintojen tehostamista. Uudenlaista ajattelua ja raja-aitojen kaatamista. No, jotta ei jäisi vain puheen asteelle, niin olemme jo Kannonkoskelta tehneet selkeitä esityksiä kunnanjohtajien muodostamalle seutujohtoryhmälle ja muille kunnille asian tiimoilta.

Meidän kymmenen Keski-Suomalaisen kunnan yhteisomistama Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (sekä Keski-Suomen Verkkoholding Oy) on herättänyt ansaitusti melkoisen määrän puhetta myös ”turuilla ja toreilla”. Syyllisiä etsimättä voin aivan reilusti todeta, että tämä ”harjoitus” on mennyt matkan varrella monessa kohdin pieleen. Yleisesti on tiedossa, että yhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa ja sitä kautta meille omistajakunnille on langennut aikaisempien sopimusten (vuodelta 2014) mukaisesti Kuntarahoitus Oy:n myöntämien lainojen takausvastuut hoidettavaksi. Luonnollisesti olen kunnanjohtajana huolehtinut esimerkiksi regressiolaskujen tekemisen yhtiölle näistä maksuista, joten mitään ei omistajakuntien kannalta ole vielä lopullisesti menetetty. Ja joka tapauksessa meillä on omistuksessamme toimiva, kuntalaisia ja yrityksiä palveleva nykyaikainen tietoliikenneverkko. Ratkaisuja yhtiöiden vaikeaan tilanteeseen pyrkivät löytämään ensisijaisesti molempien verkkoyhtiöiden hallitukset yhteistyössä kuntien omistajatahojen kanssa. Asian puiminen laajemmin tässä lyhyessä blogissani on haastavaa, joten totean vain, että kiinteät ja nopeat tietoliikenneyhteydet eivät todellakaan ole turhia täällä harvaan asutulla maaseudulla, vaikka toisinaan näinkin kuulee jopa väitettävän.

Lopuksi haluan vielä palata terveydenhoidon isoon kuvaan. Erikoissairaanhoito ja siinä ennen kaikkea Jyväskylään valmistuvan uuden sairaala Novan kustannukset (mukaan lukien ICT) ovat vaarassa merkittävästi keikuttaa Kannonkoskenkin talouden perusteita. Olemmeko olleet osana rakennuttamassa uljasta sairaalaa, johon meillä ei todellisuudessa olisi ollut aivan niin paljon varaa?

Oikein hyvää syksyn alkua toivottaen!

Markku
Kunnanjohtaja

 

Tilinpäätöksen keväistä aikaa

21.3.2019
Näin maaliskuussa puurramme kunnantalolla vielä menneen vuoden toiminnan ja talouden parissa. Työn alla on vuoden 2018 tilinpäätös, jossa meidän tulisi arvioida saavutettiinko asetetut tavoitteet ja pysyttiinkö suunnitellussa talousarviossa. Kuntastrategia on se iso yhteinen suunnitelma, jonka viitoittamalla tiellä pyrimme kulkemaan.

Kaksi isoa rakennusprojektia saatiin kesän ja syksyn aikana tavoitteiden mukaisesti valmiiksi. Kyseessä oli Mäntykodin peruskorjaus / uudisrakentaminen sekä teollisuushallin uudisrakennus koulun teknisen työn tiloineen. Yhteensä investointien kokonaiskustannus leasingrahoituksella toteutettuna on noin neljä (4) miljoonaa euroa. Kustannusarvioissa molempien osalta pysyttiin hankkeiden taloudellisen loppuselvityksen mukaan varsin mallikkaasti. Teollisuustilaan saimme neuvoteltua hyvän yrityksen toimintansa aloittamaan heti tilan valmistuessa, ja myös koulu pääsi aloittamaan opetuksen suunnitelmansa mukaisesti. Mäntykodin asukkaat muuttivat myöhemmin syksyllä Saarijärveltä takaisin uusittuihin tiloihin. Käsitykseni mukaan pääosin ollaan oltu varsin tyytyväisiä valmistuneisiin kokonaisuuksiin, vaikka toki aina uuden alussa on myös hiomista puolin ja toisin.

Tätä kirjoittaessani meillä on jo tieto maakunta- ja sote-uudistuksen kaatumisesta. Pitkään ja hartaasti maakunnassakin valmisteltu kokonaisuudistus olisi toteutuessaan voinut olla kuntamme osalta ainakin taloudellisesti positiivismerkkinen suunnitelmavuodesta 2021 alkaen. Kuntatalouden ennakoitavuus olisi myös parantunut, kun sote-kustannukset olisivat siirtyneet maakunnalle. Nyt näin ei käynyt, ja edessämme on edelleen ratkaistavana samat haasteet varsinkin sosiaali- ja terveyspuolella, jonka menot muodostavat lähes 70 % kuntamme budjetista. Toisaalta tästä keikauksesta voi olla hyviä seurauksia jollakin muulla taholla, asioilla on aina puolensa.

Kannonkosken asukkailla, päättäjillä sekä työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa moniin eri elinvoima- ja menestystekijöihin kunnas-sa. Näitä ovat esimerkiksi houkutteleva asuin-, yritystoiminta- ja investointiympäristö sekä innovatiivinen ja kehitysmyönteinen kunta ja kuntaorganisaatio. Positiivisella kuntakuvalla on mahdollista jopa saada lisää asukkaita ja yrittäjiä. Mitä enemmän kunnassa on veronmaksajia, sitä helpompi on ylläpitää ja kehittää parempia palveluja sekä lisätä kuntalaisten hyvinvointia. Jokainen kannonkoskinen voi olla oman kuntansa kehittäjä, vaikuttaja ja markkinoija.

Kaavoituksella on tärkeä merkitys kunnan elinvoiman kehittämisessä. Omakotirakentamisen tulevaisuuden kannalta merkittävin Lahdentauksen kaava valmistui, mutta Piispalan alueen kaavoituksen osalta ei päästy vielä etenemään aivan optimivauhdissa. Öijänniemen alueen kaavaa saatiin hyvin eteenpäin ja sen edellytetään valmistuvan vuoden 2019 aikana. Myös taajama-alueen maisemointihankkeet torin ja puiston osalta saatiin päätökseen, joskin torin kohdalla jouduttiin toteutusta tässä vaiheessa jonkin verran supistamaan alkuperäisestä suunnitelmasta. Näiden projektien tavoitteena on kunnan elinvoiman ja viihtyvyyden lisääminen.

Liikenneturvallisuus ja turvallisuus yleensä ovat puhuttaneet pitäjässämme paljon. Olemme järjestämässä koulullamme kuntalaisiltaa aiheesta alustavasti maanantaina 29.4. Seuraathan tiedotusta asiasta nettisivuiltamme ja ilmoitustauluilta nyt ainakin.

Hyvää ja aurinkoista kevättä kaikille!

Markku
kunnanjohtaja

 

Kunta on kotini, tervetuloa kesäasukkaamme

5.6.2018
Otsikon lauseessa on suoraa lainausta Kannonkosken kuntastrategiasta, sen ensimmäisestä varsinaisesta alaotsikosta. Yli puolen vuoden intensiivinen ja myös kuntalaiset osallistava työrupeama kunnan tulevien suuntaviivojen löytämiseksi tuotti valtuustosalissa kyseisen tiivistyksen siitä, mitä kunnan tulisi olla; koti kaikille. Mielestäni luottamushenkilöt tekivät jälleen yhdessä varsin hyvän työn. Pienessä pitäjässä yhteisöllisyyden merkitys korostuu verrattaessa asiaa esimerkiksi kaupunkeihin. Tällaisen kunnan voi mieltää kodiksi helpommin kuin suuren kaupungin, näin itse haluan uskoa. Ihmiset tuntevat ainakin kaverin kautta lähes jokaisen talon ja sen väen, ja tekemisillä on lopulta hyvin lyhyet jäljet. Mielestäni tätä meidän kannattaa pitää omana vahvuutenamme, vaikka se voi välillä tuntuakin jopa hivenen raskaalta.

Kuten monet ovat saattaneet laittaa merkille, niin kunnassamme tapahtuu näinä vuosina varsin paljon myös ulospäin näkyvää, vaikka merkittävä osa kunnan toiminnasta on sitä arkista ja katseilta näkymätöntä puurtamista, jotta asiat voivat ”rullata radallaan”. Kunnan uuden yritystilan käyttöönotto on kesäkuun alussa tapahtumassa ja sen vuokrannut yritys pääsee aloittamaan siellä työnsä. Mäntykodin remontti valmistuu syksyllä ja myös koululaisemme pääsevät uusiin teknisen työn tiloihin opiskelemaan. Ja kuten hyvin muistamme, niin sekä puisto että tori ovat suunnitelman mukaan etenemässä maaliinsa kuluvan suven aikana. Laajakaistan rakennustöitä on tänäkin kesänä käynnissä sekä myös perusparannustöitä kunnan infraan, kuten esimerkiksi kiinteistöihin. Minulta kysytään usein, että säilyykö Kannonkoski itsenäisenä kuntana? Ja aina olen antanut samat kaksi vastausta, lyhyen ja vähän pitemmän. Kunta säilyy jos talous kestää, ja sitten perään annan sen pitemmän vastauksen, koska asiat eivät koskaan ole näin helppoja tai mustavalkoisia. Mutta lopulta kaikki kuitenkin riippuu meistä kuntalaisista, halusta ja tahdosta tehdä asioita sekä näin ollen kunnan elinvoimaisuudesta.

Kunnallisia päätöksiä tehdään kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa esittelijän esittelystä. Meitä kuntalaisia koskeviin päätöksiin voivat kaikki kuntalaiset vaikuttaa ennen kaikkea kuntavaaleissa valittujen luottamushenkilöiden kautta. Osallistuminen yhteisiin asioihin ja varsinainen päätöksenteko ovat siis eri asioita. Toki meillä on kunnassamme myös muita erilaisia vaikutuskanavia, kuten esimerkiksi tulevaisuustyöryhmä, joiden ensisijaisena tarkoituksena on visioida päättäjien tueksi kehityksen kannalta huomioon otettavia asioita. Kannustan kaikkia osallistumaan oman kotikunnan, kotimme, hoitoon.

Oletko vielä käynyt vilkaisemassa kuntamme nettisivuja internetissä? Sieltä voit löytää niin alussa mainitsemani kuntastrategian, kuntamme uuden esitteen, ajankohtaisia tiedotusasioita ja kaikki tehdyt päätökset toimielinten pöytäkirjoista. Toki saat tämän kaiken tiedon myös paperisena versiona esimerkiksi piipahtamalla kunnantalolla.

Hiihtäjän kannalta hienon, oikean talven jälkeen saamme toivottaa kesän ja myös arvostetut kesäasukkaamme jälleen tervetulleeksi yhteiseen pitäjäämme! Olemme suunnitelleet uutena tapahtumana "mökkiläisparlamentin" aloittamista 19. kesäkuuta. Tarkoituksena on mahdollistaa parempi osallistuminen kunnan kehittämiseen myös teille.

Torilla ja tapahtumissa tavataan, mennään rohkeasti toistemme juttusille.

Markku
kunnanjohtaja

Kuvassa kunnan nimi Kannonkoski kuvattuna kunnantalon seinästä.

Uusi vuosi ja uudistuva kunta

9.2.2018
Viettämämme itsenäisyyden juhlavuoden tunnus oli YHDESSÄ. Kuten myös tasavallan presidentti Niinistö uuden vuoden juhlapuheessaan totesi, itsenäisyys ei ole vain lahja, se on myös tehtävä. Käsitykseni mukaan näin voidaan ajatella myös kunnan kohdalla olevan. Meille kuntalaisille on demokratian toteutumisen kautta annettu mahdollisuus toteuttaa itsenäisyytemme tehtävää Kannonkosken parhaaksi. Kuten muistamme, niin tähän liittyy oleellisesti tänä keväänä valmistuva kuntastrategia, jonka valmisteluun myös kuntalaiset pääsivät mielipiteineen suoraan osallistumaan tehdyn kuntalaiskyselyn kautta. Kunnanvaltuusto on saanut työnsä pohjaksi kuntalaisten antamat palautteet ja uskoisin, että keskustelu on tältäkin osin vielä eri puolilla käynnissä.

Vaikka kirjoitukseni otsikossa lukee uudistuva kunta, niin aina on muistettava, että kaikelle uudistamiselle on olemassa tietyt reunaehdot, jotka osaltaan sanelevat mahdollisuuksiamme toimia. Tällä tarkoitan esimerkiksi lainsäädäntöä, kuntatalouden paineita, väkiluvun ja sen rakenteen kehitystä ja osaltaan myös tekemisen kulttuuriamme. Onneksemme meillä Kannonkoskella on pystytty meille isoissa asioissa pysymään yksituumaisena ja näin mahdollistaen joustava päätöksenteko.

Elämme vaalien aikaa. Viime keväänä kuntavaalit, tätä kirjoittaessani presidentin vaalit, tulevana syksynä historian ensimmäiset maakuntavaalit ja vielä vuonna 2019 eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit. Kunnan vinkkelistä katsoen vaaleilla on myös varsin työllistävä vaikutus kunnan vastatessa osaltaan vaalien järjestämisestä ja näin luonnollisesti myös niiden kustannuksista. Kunnan väen lisäksi vaalitoimitsijoina toimivat myös valitut luottamushenkilöt, joten suuri kiitos Teille kaikille työpanoksestanne.

Arjen turvallisuudesta on menneen vuoden aikana taas pitäjässämme puhuttu. Valtakunnallisessa poliisin tilastossa kuntamme on selkeästi hyvinkin turvallinen paikka asua ja elää. Toki mikään ei ole täydellistä, ei myöskään turvallisuus ja sen tunne. Liikenneturvallisuuden parantamiseen varsinkin kirkonkylän pääväylällä ollaan hakemassa ratkaisuja myös muualta oppia ottaen. Ajotapa ja asenteet eivät tietystikään muutu pelkillä hidastustöyssyillä tai nopeusnäytöillä, joten suurin vaikutus turvallisuuden todellisuuteen saadaan syntymään vaikuttamalla ihmisten käyttäytymiseen ajattelun kautta.

Markku
kunnanjohtaja